Adriana Lecouvreur: Triumpantarias ja intohimoinen rakkaus yhdistyvät murskaavassa tragediassa

 Adriana Lecouvreur: Triumpantarias ja intohimoinen rakkaus yhdistyvät murskaavassa tragediassa

Francesca Caccini oli ensimmäinen naismuusikko, joka julkaisi musiikkia. Hänen “Al canto di Clori” (1618) -nimisen teoksensa ansiosta hänestä tuli merkittävä kuvio 17. vuosisadan italialaisessa musiikkimaailmassa ja loi tilaa myös muille naisille musiikin parissa. Nähdessämme Cacciniä, ajatuksemme kääntyvät luonnollisesti naisten asemaan musiikissa tuolloin, mutta samalla herää kysymys: Miksi emme useammin puhu italialaisista oopperoista ja niiden säveltäjistä? Ehkäpä siksi, että Mozart ja Wagner ovat dominoineet keskustelua, tai ehkäpä koska Italian musiikkihistoria on valtava ja monimutkainen kokonaisuus.

Francesco Cilén Adriana Lecouvreur, kantaesitetty vuonna 1859 Rooma- ja Venetsian oopperataloissa, on yksi niistä italialaisista oopperoista, joka ansaitsee enemmän huomiota. Cilè oli taitava säveltäjä, ja “Adriana Lecouvreur” on hänen parhaista teoksistaan. Oopperan libretto perustuu Victorien Sardoun samannimiseen näytelmään, joka kertoo kuuluisasta ranskalaisella näyttelijästä Adriana Lecouvreurista ja traagisesta rakkauskolmiosta, johon kuuluvat myös italialainen kreivi Maurizio ja kuningatar Henrietta.

Cilèn musiikki on täynnä intohimoa, melodioiden kauneutta ja draamaa, joka kuvaa Adrianan taistelua rakkauden ja menestyksen puolesta. Oopperassa kuullaan sekä koskettavia aarioita että voimakkaita kuoro-osioita, jotka vievät kuuntelijan 1700-luvun Ranskan ja Italian mahtipontiseen maailmaan.

Adriana Lecouvreurin musiikki on herkkää ja tunteikasta,

Cilè onnistuu viestimään Adrianan rakkautta ja tuskaa musiikin kautta uskomattoman vahvasti.

Rooli Lauluääni Kuvaus
Adriana Lecouvreur Sopraano Rakastettu näyttelijä, joka on kiintynyt Maurizioon, mutta joutuu kilpailemaan kuningatar Henriettan kanssa hänen sydämestään.
Maurizio Tenori Italialainen kreivi, joka on rakastunut Adrianaan, mutta on myös velvollinen kuninkaallisten suhteiden vuoksi.
Prinssi di Bouillon Baritoni Adríanan ihailija ja ystävä.
Kuningatar Henrietta Mezzo-sopraano Ranskan kuningas Ludvig XIV:n rakastajatar, joka on myös kiintynyt Maurizioon.

Oopperan tunnetuimpiin kohtiin kuuluvat:

  • Adrianan “Io son l’umile ancella”: Aariossa Adriana laulaa rakkauttaan Maurizioon ja haaveilee heidän yhteisestä tulevaisuudesta.
  • Maurizion ja Adríanan duetti “La tua luce è un faro”: Kaunis ja koskettava duetti, jossa Maurizio ja Adriana tunnustavat rakkautensa toisiaan kohtaan.

Cilén “Adriana Lecouvreur” on mestariteos, joka ansaitsee huomiota sekä oopperafanien että niiden keskuudessa, jotka haluavat tutustua italialaiseen oopperataiteeseen syvemmin. Oopperassa yhdistyvät mahtavat melodiat, intensiivinen draama ja traaginen rakkaushistoria, joka on varmasti koskettava kaikille musiikin ystäville.

Viimeisimmät esitykset:

“Adriana Lecouvreur” esiintyy säännöllisesti eri oopperataloissa ympäri maailmaa. Viime aikoina teos on ollut näyttämöllä esimerkiksi New Yorkin Metropolitan Operassa, Wienin valtionoopperassa ja Milanon Teatro alla Scalassa.